Hiihto on vanha laji, ja vanhimmat löytyneet suksetkin ovat tiettävästi tuhansia vuosia vanhoja. Tähän faktaan verrattuna kilpahiihto on kohtalaisen nuori laji, sillä ensimmäiset kansainväliset arvokisat järjestettiin vuonna 1924. Tuolloin maailmanmestaruudesta kilpailtiin olympialaisten yhteydessä, eli erillisiä MM-kisoja ei järjestetty.
Tämä kaava toistui myös tulevina vuosikymmeninä, ja vielä 1980 Lake Placidin olympialaisilla oli kunnia toimia samalla myös MM-kilpailuina. Tämän jälkeen MM-kisat on kuitenkin järjestetty erillisenä tapahtumana myös olympiavuosina.
Ei siis ihmekään, että hiihto on myös vedonlyöjien suosiossa. Maailmancupin osakilpailujen lisäksi vetoa lyödään myös Tour de Skin tapahtumista sekä joka toinen vuosi MM-kisoista, olympialaisia unohtamatta.
Lue lisää hiihtovedonlyönnistä, tutustu suosituimpiin vetokohteisiin ja ota parhaat hiihtovihjeet haltuun.
Hiihdon maailmancup ja arvokilpailut koostuvat useista eri lajeista ja matkoista. Hiihdossa on myös kaksi eri tyyliä, perinteinen ja vapaa, joista molemmilla on omat erityisosaajansa. Tässä hieman lisätietoa eri hiihtotavoista sekä yleisimmistä lajeista ja matkoista.
Perinteisellä hiihtotyylillä kilpailijat etenevät latua pitkin sukset suorana. Perinteisen hiihtotavan tekniikoita on useita, kuten vuorohiihto ja tasatyöntö.
Nimikin sen jo kertoo: tyyli on vapaa. Vapaalla hiihtotavalla kilpailijat voivat käyttää mitä tahansa haluamaansa tyyliä, joista ehdottomasti yleisin on kuitenkin niin kutsuttu luistelutyyli. Luistelunkin voi kuitenkin jakaa useaan eri alatyyliin, kuten Wassberg-tyyliin, vuoroluisteluun ja toispuoleiseen luisteluun.
10 kilometrin ja 15 kilometrin väliaikalähdössä kilpailijat lähetetään radalle tietyin väliajoin, yleensä 30 sekunnin välein. Lähtöajalla saattaa olla paljon merkitystä etenkin huonommissa olosuhteissa, sillä myöhemmin liikkeelle lähtevät pääsevät hyötymään muiden hiihtäjien raivaamista laduista.
Kilpailijat kisaavat kelloa vastaan, ja nopeimman ajan kellottanut voittaa kisan. Hommaa hankaloittaa se, että edellä hiihtäneiden ajat eivät välttämättä ole koko ajan kilpailijoiden tiedossa. Taktikointi ja kirin aloittaminen saattaa siis olla vaikeampaa, kun kilpakumppaneita ei näe.
Yhdistelmäkilpailu eli skiathlon koostuu kahdesta osasta, joista toinen hiihdetään perinteisellä ja toinen vapaalla hiihtotavalla. Molemmat osuudet ovat yhtä pitkiä, mutta varsinaisen hiihdettävän matkan pituus riippuu kilpailusta. Naisilla matka on usein 7,5 km + 7,5 km, kun taas miehet saattavat kilpailla 15 kilometrin mittaisilla osuuksilla.
Skiathlon on kenties yksi viihdyttävimmistä hiihtolajeista, sillä sekä perinteisen että vapaan hiihtotavan taitajat pääsevät näyttämään parasta osaamistaan molemmissa tyyleissä. Joidenkin hiihtopuristien mielestä skiathlon on enemmän vapaahiihtäjien laji, mutta perinteisen osaajatkin ovat pärjänneet yhdistelmäkilpailuissa.
Yhteislähtökilpailuissa kaikki hiihtäjät lähtevät ladulle samaan aikaan. Naisten kilpailuissa pisin matka on 30 kilometriä, kun taas miehet kilpailevat kuninkuusmatkaksikin kutsutulla 50 kilometrin reitillä. Pitkät matkat hiihdetään tavallisesti perinteisellä tyylillä.
Yhteislähdöissä hiihtäjät jakautuvat usein hyvin nopeasti eri vauhdissa eteneviin pienempiin ryhmiin. Voitosta mittelevät hiihtäjät ovat usein näköetäisyydellä toisistaan, joten etenkin kilpailun loppupuolella saatetaan nähdä hurjia irtiottoja ja kaksinkamppailuja.
Sprinttikilpailut ovat viihdyttäviä ja nopeatempoisia turnausmuotoisia hiihtokilpailuita. Sprinttejä voi suositella lämpimästi etenkin uusille seuraajille, joiden kärsivällisyys ei välttämättä vielä riitä 50 kilometrin perinteisen seuraamiseen. Sprintissä kilpailijat hiihtävät lyhyellä, yleensä korkeintaan kahden kilometrin mittaisella radalla.
Kisa koostuu alkueristä, puolivälieristä, välieristä ja finaalista, eli joka kierroksella osa kilpailijoista karsiutuu pois, kunnes jäljellä on enää kaksi hiihtäjää.
Joukkuesprintti tunnetaan myös nimellä parisprintti. Joukkueessa on kaksi hiihtäjää, jotka hiihtävät vuorotellen saman lenkin. Yleensä kilpailu koostuu kuudesta lenkistä, eli kumpikin hiihtäjä suksii saman pätkän kolme kertaa.
Parisprinttejä järjestetään sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotyylillä. Tyylin lisäksi kannattaa tarkistaa radan pituus ennen vetojen tekemistä, sillä osa kilpailijoista voi hyötyä pidemmästä radasta, kun taas osaa suosii lyhyempi rata.
Viestikilpaluja järjestetään niin maailmancupissa, olympialaisissa kuin MM-kisoissa. Joukkueet koostuvat neljästä hiihtäjästä, jotka hiihtävät kukin yhtä pitkän osuuden. Yleensä kaksi osuutta hiihdetään perinteisellä ja kaksi vapaalla tyylillä.
Viesteissä menestyvätkin yleensä parhaiten ne maat, joilla on sekä perinteiseen että vapaaseen erikoistuneita hiihtäjiä. Naiset kilpailevat 4 x 5 kilometrin viestissä, kun taas miesten kilpailuissa on tavanomaista hiihtää 4 x 10 kilometriä.
Voit lyödä vetoa hiihdosta samalla tavalla kuin mistä tahansa muustakin LeoVegasilta löytyvästä lajista: valitse vain kohteet kupongille, aseta haluamasi panos ja vahvista veto. Voit lyödä yksittäisiä vetoja tai yhdistää useamman kilpailun tuloksia yhdistelmävedoksi.
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että mitä useampia tapahtumia kupongillasi on, sitä suurempia ovat kertoimien lisäksi myös riskit. Muistathan myös tutustua LeoVegasin vastuullisen pelaamisen työkaluihin varmistaaksesi, ettet pelaa yli budjettisi.
Jos hiihtovedonlyönti on sinulle uudempi juttu, kannattaa aloittaa tutustumalla suosituimpiin vetotyyppeihin.
Hiihdon maailmancup ja muut kilpailut tarjoavat rutkasti vetokohteita. Tässä muutamia yleisimpiä vetotyyppejä, joihin tulet varmasti törmäämään selatessasi LeoVegasin hiihtokohteita.
Voittajavedoissa veikataan yksinkertaisesti tietyn kilpailun tai lähdön voittajaa. Useampien eri lajien voittajat voi yhdistää samalle kupongille yhdistelmävedoksi, eli esimerkiksi naisten 10 kilometrin ja miesten 15 kilometrin voittajaa voi veikata samalla lapulla.
Voittajavedot ovat kenties yleisimpiä hiihtovetoja. Ennakkosuosikkien kertoimet ovat usein melko pieniä, joten kannattaa tutustua myös mahdollisiin yllättäjiin.
Kaksari on yleinen hiihtovetotyyppi. Kaksarivedoissa veikataan kisassa kahta ensimmäiseksi sijoittuvaa hiihtäjää, mutta maaliintulojärjestyksellä ei ole merkitystä. Kaksarit ovat erityisen hyvä vaihtoehto silloin, jos kisassa on kaksi melko tasavahvaa voittajaehdokasta.
Tripla-veto on sukua kaksarille, mutta haastetta on lisätty ottamalla mukaan vielä kolmas hiihtäjä. Tavoitteena on siis veikata kisassa palkintopallille nousevat hiihtäjät. Kuten kaksarissa, triplavedoissa maaliintulojärjestyksellä ei ole merkitystä.
Triplavedolla voidaan toki tarkoittaa myös kolmen kohteen yhdistelmävetoa. Hiihdossa yhdistelmävetoja rajoittaa usein se, että vetokupongille ei voi lisätä kahta kohdetta, joissa on samat osallistujat.
H2H eli head-to-head on vetomuoto, jossa veikataan paremmin menestyvää hiihtäjää kahdesta vaihtoehdosta. Hiihtäjien sijoituksilla ei varsinaisesti ole merkitystä, sillä veikkauksen kohteena on yksinkertaisesti se, kumpi menestyy paremmin.
Moniin hiihtotapahtumiin liittyy myös kisakohtaisia vetoja, jotka voivat vaihdella eri tapahtumien välillä. Esimeriksi Tour de Ski -vedot voivat sisältää erikoiskohteita, joita ei muista tapahtumista löydy.
Hiihdossa kilpaillaan jokavuotisen maailmancupin lisäksi myös MM-kisoissa ja olympialaisissa. Maailmancupiin kuuluu myös Tour de Ski, joka on eräänlainen kilpailusarja kilpailusarjan sisällä. Vedonlyöntimahdollisuuksia on siis tarjolla rutkasti joka kaudella.
Kun puhutaan kilpailukalenterista, maastohiihto alkaa maailmancupin osalta yleensä vasta marraskuun lopulla. Kausi päättyy yleensä maaliskuun loppupuolella, joten sekestää vain noin neljä kuukautta. Kauteen mahtuu yleensä noin 14–16 kilpailua, joita järjestetään Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Keski-Euroopassa ja Virossa.
Maailmancupissa kilpaillaan useammassa eri lajissa. Joka vuosi voittajat kruunataan kokonaiskilpailussa, sprintticupissa, normaalimatkojen cupissa ja maiden välisessä cupissa.
Aiemmin kilpailuissa jaettiin pisteitä 30 parhaalle, mutta nykyään joka kilpailussa pisteitä saa peräti 50 parasta hiihtäjää. Ero saattaa tuntua pieneltä, mutta mestaruus voi lopulta olla vain pisteestä kiinni. Myös yksittäisen voiton merkitys on pienempi, joten mestaruuteen vaaditaan tasaisen vahvaa suoritusta koko kaudella.
Näin maailmancupin pisteet jakautuvat kärkipään osalta:
1 sija: 100 pistettä
2 sija: 95 pistettä
3 sija: 90 pistettä
4 sija: 85 pistettä
5 sija: 80 pistettä.
Tasaisempi pisteidenjako tekee kokonaiskilpailuista siis entistäkin tiukemman, joten jännitystä riittää koko kaudelle. Katsojien kannalta kutkuttavin tilanne on tietysti voittajien ratkeaminen vasta kauden viimeisessä osakilpailussa.
Tour de Ski on vuodenvaihteessa järjestettävä tapahtuma, joka on osa maailman cupia. Tour de Skitä voisikin ehkä verrata mäkihypyn Keski-Euroopan mäkiviikkoon, eli kyseessä on yksi kauden kohokohdista.
Tour de Skihin kuuluu yleensä kolme erillistä kilpailua, tosin joinakin vuosina hiihtäjät ovat ottaneet mittaa toisistaan neljässä eri kisassa. Kilpailut pidetään yleensä Saksassa, Sveitsissä ja Italiassa, mutta muutaman kerran mukaan on mahtunut myös Tšekissä järjestettyjä osakilpailuita.
Joka neljäs vuosi järjestettävät olympialaiset ovat jokaisen hiihtofanin kohokohta. Olympialaisissa kilpaillaan useissa eri lajeissa sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotavalla. Hiihtolajit ovat olleet mukana talviolympialaisissa heti ensimmäisistä vuoden 1924 talviolympialaisista alkaen.
Kun edessä on kilpailukalenteri, hiihto saattaa yllättää MM-kisojen osalta: maailmanmestaruuksista mitellään maastohiihdossa kahden vuoden välein. Kisat järjestetään parittomina vuosina, ja järjestäjämaa vaihtuu yleensä kisojen välissä.
MM-kilpailuissa kilpaillaan samoissa lajeissa kuin maailmancupissa, joten myös vetokohteet ovat pitkälti samoja. Mukana on kuitenkin myös esimerkiksi mitalivetoja sekä muita kisakohtaisia kohteita, joita maailmancup-vedonlyönnistä ei löydy.
Kuten arvata saattaa, sää vaikuttaa merkittävästi hiihtokilpailuihin. Ei ole kovinkaan tavatonta, että kilpailuja perutaan kauden aikana huonon sään tai lumen puutteen vuoksi. Vaihtelevat sääolot korostavat myös taktiikan merkitystä, mikä kannattaa pitää mielessä vetoja tehdessä.
Hyvin harva hiihtäjä on tasavahva sekä perinteisen että vapaan hiihtotyylin kisoissa, joten myös tällä painotuksella on olennaisen paljon merkitystä hiihtovedonlyönnissä.
Hiihto-vihjeet ovat vaikea kysymys, sillä olosuhteet vaikuttavat jokaiseen kilpailuun niin paljon. Kauden aikana saattaa tulla myös loukkaantumisia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi paitsi kokonaiskilpailuun myös yksittäisten kisojen dynamiikkaan.
Kenties paras vetovihje hiihtoon onkin: pysy ajan tasalla. Sääennusteiden lisäksi kannattaa tarkkailla myös uutisia hiihtäjien valmistautumisesta ja harjoittelusta sekä uutisia mahdollisista pienistäkin loukkaantumisista.
Hiihtäjät saattavat ottaa yhden kisan löysemmin säästellessään voimia omaan pääkilpailuunsa, joten yllätykset voivat olla hyvinkin mahdollisia etenkin kisaviikonloppujen ensimmäisissä kilpailuissa.
LeoVegasin hiihtokohteiden joukosta löytyy kertoimia kaikkiin merkittäviin hiihtotapahtumiin, ja kohteiden joukossa saattaa olla myös hauskoja erikoiskohteita.
Yksi erinomaisen tärkeä vedonlyöntivihje ei liity vain hiihtoon, vaan kaikkeen mahdolliseen vedonlyöntiin: käytä LeoVegasin vastuullisen pelaamisen työkaluja ja laadi itsellesi pelibudjetti. Hiihtovedonlyönti tekee kilpailujen seuraamisesta parhaimmillaan todella jännittävää, mutta muistathan lyödä vetoa vain sellaisilla summilla, jotka sinulla on varaa hävitä.
LeoVegas tarjoaa mahtavat puitteet ja hyvät kertoimet kaikille hiihtovedonlyönnistä kiinnostuneille. Alkuun pääseminen on helppoa, seuraa vain näitä ohjeita:
Hiihtokausi ei ole kovin pitkä, mutta onneksi se on intensiivinen ja tarjoaa paljon vedonlyöntimahdollisuuksia. LeoVegasilta löydät kertoimet kaikkiin maailman cupin kilpailuihin ja muihin merkittäviin hiihtotapahtumiin.